Juuso

Sain diagnoosin Hodgkinin taudista ollessani 14-vuotias, tammikuussa vuonna 2011. Taudin hoidot aloitettiin välittömästi. Hoitojen kestoksi kaavailtiin noin puoli vuotta, jonka aikana jouduin olemaan kotona infektio riskin takia. Yllätyksenä olin todella hyvässä kunnossa hoitojen ajan ja pääsin jopa käymään koulussa loppu keväästä. Kuitenkin seuraavana syksynä tutkimuksissa selvisi, ettei tauti ollutkaan poissa, joten uudet hoidot aloitettiin. Nämä hoidot olivat paljon vahvempia ja jouduin olemaan pitkään sairaalassa. Vuoden 2012 alussa sain kantasolupalautushoidon, jonka jälkeen syöpä oli poissa. Ja niin se on nykypäivänäkin. Olen nyt 18-vuotias, lukiota käyvä miehen alku. 

Asia mikä tuntui itselleni aluksi todella vaikealta ja raskaalta oli se, että tauti tuli minulle juuri tuossa iässä. Sosiaalinen elämäni karsiutui perheeseeni ja muutamaan kaveriin. Jouduin jättämään harrastukseni sekä urheilun kokonaan hoitojen ajaksi. En elänyt normaalia teini-ikää, jonka takia koin joskus vihan tunnetta. Tunsin että olin jäänyt jostakin paitsi, minkä muut saivat kokea. Nykyään ajattelen eri tavalla. Perheeni tuki sekä omat kokemukseni osoittavat, että elämä jatkuu. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa.

-Juuso-