Onni

Onni on meidän esikoinen, syntynyt 15.2.2009. Toinen poikamme syntyi 5.10.2011. Elimme tavallista perhe-elämää; sairaanhoitaja-äidin ja poliisi-isän käydessä töissä ja pojat olivat päiväkodissa. Palmusunnuntaina 2014 äiti sanoi huolettomasti nähneensä joskus Onnin oikeassa silmässä heijasteen. Kun hämärässä valaistuksessa kulki Onnin ohitse, silmä kiilui kuin kissansilmä. Heijaste oli kuitenkin niin nopea välähdys, ettei sitä sitten tarkemmin katsoessa enää nähnyt. Kun isä vastasi äidin puheisiin, että myös hän on sellaisen joskus nähnyt, tuli äidille hätä että asia onkin ehkä jotain vakavaa. Silmälääkärin ajan saimme muutaman päivän päähän ja erilaisten diagnoosiarveluiden pohjalta meidät lähetettiin ensin oman sairaalan silmäpolille ja sieltä edelleen Helsinkiin jatkotutkimuksiin, jossa äidin epäilys lopulta vahvistettiin diagnoosiksi, Onnilla on retinoblastooma, silmän verkkokalvon syöpä. Tieto oli musertava, vaikka äidillä oli jo vahva epäilys asiasta. 

Viikon päästä diagnoosista menimme Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, jossa Onnille tehtiin levinneisyystutkimuksia, joissa ei löytynyt onneksi merkkejä siitä, että tauti olisi levinnyt silmän ulkopuolelle. Vappuaattona 2014 Onnille aloitettiin sytostaattihoidot. Syöpäkasvain oli jo ehtinyt niin isoksi, että oli enää häviävän pieni mahdollisuus että silmä voitaisiin säästää, vaan se todennäköisesti poistettaisiin muutaman sytostaattihoitokerran jälkeen. 

Sytostaattihoidot purivat kasvaimeen hyvin, ja aina neljän viikon välein tilanne tarkastettiin helsingissä nukutustutkimuksessa. Kesän aikana alkoi jo lääkärin mukaan olla mahdollista, että silmä voitaisiin säästää. Näin ollen hoitoja päätettiin jatkaa alustavaa suunnitelmaa pidempään. Yhteensä sytostaatteja annettiin kahdeksan kertaa, viimeisimmät 10.-.11.11.2014. Näillä hoidoilla oli syöpä saatu nujerrettua niin pieneksi, että 17.11.2014 aloitettiin silmän sisälle injektoitavat metotreksaatti-sytostaattipistokset. Näitä on nyt annettu kahdesti viikossa, aina helsingissä, nukutuksessa. Pistoskerrat harvenevat pikkuhiljaa, mutta tarkoitus on että hoito kestää vuoden ja siihen voidaan liittää myös muita paikallisesti silmään annettavia hoitoja. 

Perheemme on elänyt ensimmäisestä sytostaatista alkaen eristettyä elämää, ettei Onni saisi mitään pöpöjä. Onni on ollut koko sairauden ajan reipas, lähtenyt rohkein mielin hoitoihin, vaikka paljon inhottavia juttuja on joutunut kestämään. Pikkuveli on ollut mahtava kannustaja Onnille ja ollut paljon mukana sairaalareissuilla. Tällä hetkellä silmän poisto ei ole enää ajankohtainen, vaikkakaan ei täysin poissuljettukaan.

Päivä kerrallaan mennään ja uskotaan että saadaan Onnille terve ja onnellinen elämä.